Vappuhulinaa Turun torilla 3.5.1942. Taustalla Maamiesten Kauppatalo.
KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Turun Sanomat
MAAMIESTEN KAUPPATALON SYNTY
Arkkitehti Väinö Toivion 1926-28 suunnittelema Maamiesten Kauppatalo (Fastighets Ab Lantbrukarnas handelshus) on yksi näyttävimmistä Turun toria kehystävistä vanhoista kivitaloista. Talon rakennuttaja Maamiesten Kauppa Osakeyhtiö (MKO) rakennutti komean kulmatalon uudenaikaisen kaupankäynnin asemapaikaksi.
MAATALOUDEN AISANKANNATTAJA
Vuonna 1891 Kustavilainen lyseolehtori A. W. Jahnssonin otti tavakseen kutsua Turkuun syysmarkkinoille saapuvia maanviljelijöitä yhteiseen neuvonpitoon. Lehtori Jahnssonin tarkoituksena oli jakaa oppeja sivistyneestä kaupankäynnistä, sekä selvittää maanviljelijöiden tarpeita ja toiveita maataloustuotteiden myynnin edistämiseksi.
Neuvotteluiden pohjalta syntyi Varsinais-Suomen Pienten Maanviljelijäin Seura (nyk. Varsinais-Suomen Maanviljelysseura). Seuran taloudellisen toimivuuden turvaksi päätettiin perustaa oma yhteinen liiketoimi, Maamiesten Kauppa Osakeyhtiö. Perustajajäsenet olivat J. G. Nordström, G. Kantonen, Uno Bremer, I. R. Isaksson ja H. Svanberg.
”Maamiesten Kaupalla on kaksi tärkeätä tehtävää. Sen tulee toiselta puolen toimia talonpoikaisen rahvaan aikaa ja kulunkia säästävänä tavaranhankkijana. Toiselta puolen Maamiesten Kaupan tulee edistää maalaistuotteiden menekkiä ja siten elähyttävästi vaikuttaa maanviljelijöiden ja sen sivuelinkeinoihin, käsiteollisuuteen ym. Maamiesten Kaupan tulisi olla, ei ainoastaan kulutuksen palvelija, vaan myös tuotannon elähyttäjä ja kannattaja.”
Perustamisvuonna 1892 Maamiesten Kauppa Oy oli Suomen ensimmäinen osakeyhtiönä perustettu kauppaliike. Yhtiö oli aikaansa edellä myös Suomen kielen vakiinnuttajana. Yhtiöjärjestys ja tarkat toimintaperiaatteet kirjattiin ylös sekä ruotsiksi, että suomeksi. Sen ajan enimmäkseen ruotsinkieltä puhuvan kaupunkiväestön keskuudessa tämä oli poikkeuksellista.
Strandellin talo Kauppiaskadun ja Venäjän Kirkkokadun (nyk. Yliopistonk.) kulmauksessa. Talossa toimi Landtmanna Handelshus Ab:n (Maamiesten Kauppa Oy:n) myymälä ja konttori aina vuoteen 1926 asti, kunnes nykyisen kivitalon rakentaminen alkoi.
KUVA: Turun museokeskus
PUUTALOSTA KIVIPALATSIIN
Maamiesten Kauppa Osakeyhtiön ensimmäinen liikepaikka perustettiin Uuteenkaupunkiin. Noin puoli vuotta toiminnan aloittamisesta yhtiö siirsi pääpaikkansa alueellisesti vetovoimaisempaan Turkuun. Turun myyntipiste löysi paikkansa heti nykyiselle tontilleen Kauppiskadun ja Venäjän Kirkkokadun (nyk. Yliopistonkatu) kulmaan, silloiseen Kauppias Strandellin taloon, jonka yhtiö lunasti omakseen maaliskuussa 1898.
Ankarien sotavuosien jälkeen itsenäistynyt Suomi kasvatti talouttaan hitaasti mutta varmasti. Kansa kaipasi leipää, huveja ja kansainvälisiä tuulahduksia. Myös Maamiesten Kauppa Oy päätti kasvattaa toimintaansa ja rakentaa nykyaikaisen kauppa- ja viihdekeskuksen 500 hengen elokuvateattereineen, asuinhuoneistoineen, sekä sauna- ja kylpyläosastoineen. Suunnitelmat laitettiin käytäntöön Arkkitehti Väinö Toivion johdolla vuonna 1926. Hanke nimettiin Asunto- ja Liikepalatsi Oy:ksi, joskin myöhemmin nimi muutettiin muotoon Maamiesten Kauppatalo ja Asunto Oy.
Helsinkiläinen Arkkitehti Väinö Toivio (1880-1934) valmistui Polyteknillisestä Opistosta vuonna 1907 ja omi vaikutteita muun muassa aikalaisensa Lars Sonckin (1870-1956) "Modern vandalism" -aatteesta, jossa peräänkuulutettiin kaupunkirakennustaiteen näkökohtien huomioon ottamista asemakaavoituksessa. Aate levisi ja osittain sen seurauksena Suomen asemakaava-ajattelu uudistui. Tavoitteeksi muodostui yhtenäistää kaupunkikuvaa sileillä ja selkeillä julkisivuilla, jotka toistuisivat talosta toiseen muurimaisena jatkumona.
Maamiesten kauppatalossa näkyy Toivion tyylille ominaiset tarkkaan hiotut symmetriset mittasuhteet ja sileät, askeettiset julkisivut. Sisätilat sen sijaan olivat usein komean koristeelliset, kuten muun muassa Toivion Maamiesten kauppataloon suunnitteleman elokuvateatteri Kinolan aulasta ja saleista on nähtävissä (kts. kuva).
Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1926. Rakennustelineet ympäröivät Maamiesten kauppatalon Yliopistonkadun puoleisen siiven rakenteilla olevaa uudenaikaista liike- ja asuinrakennusta.
KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Turun Sanomat.
Yliopistonkadun puoleinen osa valmistui helmikuussa 1927. Jotta Maamiesten Kauppa Oy:n myymälätoiminta saattoi jatkua keskeytyksettä, vanha Strandellin puutalo purettiin osissa. Kun myymälä muutti Yliopistonkadun uusiin tiloihin, viimeinen pätkä vanhasta puutalosta purettiin Kauppiaskadun puoleisen siiven rakentamisen tieltä.
Kokonaisuudessaan uusklassismia edustava kulmatalo piti sisällään viisi kerrosta. Yläkerroksiin rakennettiin asuntoja, alakertaan myymälä- ja kahvilatiloja, sekä elokuvateatteri Kinola. Taloon perustettiin myös yleinen sauna. Talon kellarikerrokseen yhtiö rakennutti torikauppiaita palvelevan varastotilan, jonne myyjät saattoivat parkkeerata myyntikojunsa yön yli suojaan.
Vuosien varrella kaupankäynnin vilkastumisen myötä uutta varastotilaa tarvittiin lisää. Uusi 5000 neliöinen varastorakennus rakennettiin rautatien varrelle, Puutarhakadun päähän.
MKO:n maustepurkkeja. Purkit ovat nähtävillä Cafe Elvinassa.
KUVA: Anni Pitkänen
EVÄS voijuusto oli aikansa uusi elintarvikeinnovaatio, rasiaan pakattu sulatejuusto, jota valmistettin vientiin ympäri maailmaa. Oikealla kuva Maamiesten Kauppa Oy:n Kahvipaahtimon suositusta MAKU kahvipakkauksesta. Kauniit tuotepakkaukset ovat Maamiesten Kauppa Oy:n oman mainospiirtäjän Niilo Havulinnan käsialaa.
KUVAT: Turun museokeskus.
KAHVIPAAHTIMO JA JUUSTOMEIJERI
Maamiesten Kauppa Oy löysi tiensä jokaisen turkulaisen sydämeen viimeistään sen jälkeen, kun sotien jälkeinen säännöstely ulkomaantuotteiden osalta vapautui ja aidon kahvin tuoksu saatiin takaisin koteihin ja kahviloihin. Yhtiö otti pavuista kaiken irti ja alkoi tuottaa itsepaahdettuja kahvisekoituksia. Vuosikaudet korvikeeseen puhallellut kansa piti huolen että kysyntää riitti, ja vuonna 1928 helmikuussa perustettiin MKO:n oma MAKU Kahvipaahtimo.
Paahtimo tuotti peräti kahdeksaa erilaista kahvisekoitusta, sekä erikoisjauhatuksina laadukasta MAKU kahvia, hienostunutta JUHLA-MAKU kahvia, ylevää KIRKKO kahvia, sekä vuoden 1936 uutuusjauhatuksina KAUPPANEUVOKSEN kahvia, PÄIVÄ kahvia ja PERHE kahvia. Paahtimossa pakattiin ja myytiin myös erilaisia ulkomailta tuotettuja mausteita ja niiden sekoituksia.
Myös meijerituotteiden kysyntä oli sotien jälkeen merkittävässä kasvussa. Maamiesten Kauppa aloitti oman meijerituotannon ja onnistui lyömään itsensä läpi ulkomaan markkinoille, kun se edistyksellisesti keksi pakata pieniin rasioihin pehmeää sulatejuuston tyyppistä voijuustoa. Hittituotteita SISU-sulatejuustoa ja EVÄS-voijuustoa vientiin ensin Saksaan ja pian ympäri maailmaa, kuten Norjaan, Tanskaan, Englantiin, Puolaan, Belgiaan, Italiaan, Tshekkoslovakiaan, Egyptiin, Marokkoon, Palestiinaan, Maltaan, Meksikoon, USAan, Kiinaan, Tunisiaan, Syyriaan, Kyproselle ja Kreikkaan. Sulatejuustojen lisäksi suosittuja vientituotteita olivat kaseiini, kumina ja poronjäkälä. Vuonna 1942 MKO:lla oli erilliset tukku-, maatalous-, hedelmä ja vientiosastot, sekä myyntikonttorit varastoineen Tampereella, Hämeenlinnassa, Porissa ja Salossa.
Maamiesten Kauppa Oy:ssä työskenteli lahjakas mainospiirtäjä Niilo Havulinna, joka aloitti uransa sulatejuustotehtaan päällikkönä ja mainoshoitajana. Myöhemmin Havulinna ylennettiin mainospäälliköksi ja hän vastasi useimpien MKO:n tuotepakkausten ulkoasuista.
Elokuvateatteri Kinola avattiin vuonna 1927. Tuolloin juhlallinen elokuvasali edusti sotien jälkeistä uutta vauraampaa aikakautta ja henki kansainvälisen elokuvateatterin tunnelmaa. Liekö kuinka monen turkulaisparin ensitreffit on vietetty juuri tässä salissa.
KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Gustaf Welin.
ELOKUVATEATTERI KINOLA
Arkkitehti Toivion suunnittelema elokuvateatteri Kinolan muisto on jäänyt elämään legendaarisena, Turun ensimmäisenä suurena elokuvateatterina. Alunperin 500 istumapaikan Kinola oli ensimmäinen turkulainen elokuvateatteri, jossa oli kaksi projektoria, mikä mahdollisti väliajattomat esitykset. Teatterin sisäänkäynti oli Kauppiaskadun puolelta, talon E-rapusta. 1930-luvulla oviaukko korotettiin ulottumaan toiseen kerrokseen ja sen ylle rakennettiin katos.
Elokuvateatteri Kinolan omisti Turun Kino Oy, jonka omisti Juho Rannikko poikiensa Yrjön ja Onnin kanssa. Vuonna 1966 tehdyn saneerauksen myötä Kinolan permantoaitiot ja yksityisaitiot purettiin. Tällöin elokuvateatteri siirtyi Kinosto Oy:n tytäryhtiön haltuun. Elokuvateatterin nimi vaihtui Formiaksi vuonna 1979. Samassa yhteydessä sisätilat saneerattiin ja palautettiin osittain alkuperäiseen asuunsa.
Maamiesten kauppatalo peruskorjattiin vuosina 2000-03. Saneerauksen yhteydessä muun muassa ikkunoiden ruutujako palautettiin, julkisivut maalattiin ja elokuvateatterin tilat laajennettiin Kinopalatsin tarpeiden mukaisiksi. Elokuvateatterin pääsisäänkäynti rakennettiin alunperin sisäpihalle vieneen porttikongin paikalle ja vanhan Formian sisäänkäyntiin tehtiin kahvilatilat. Entisistä Kinolan ajoista muistuttavat yhä Roberts Coffeen tiloja valaisevat kattolamput.
Lumisateinen näkymä vuodelta 1948 Kinolan edestä torille päin. Kauppiaskadulta on juuri kääntynyt Yliopistonkadulle raitiovaunu linja no 1.
KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Birger Lundsten
Tori keväällä 1971. Maamiesten kauppatalon katolla koreilee näyttävä sukkahousumainos: Silo luo suloa.
KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Turun Sanomat
PÄÄLTÄ VANHAA, UUTTA SISÄLTÄ
Vuonna 1970 Wihuri Oy Aarnio osti MKO:n ja sulautti sen itseensä 1976. Varsinainen myymälätoiminta sirpaloitui ja siirtyi fuusion myötä Wihurin elintarviketeollisuuden eri sektoreille. Tilat vuokrattiin ulkopuolisille yrittäjille. Varttuneempi sukupolvi saattaa ehkä muistaa talossa toimineen KOP konttorin, perinteikkään Joutsen Apteekin, Kauneusliike Ledan, tai nykyisen Cafe Elvinan tiloissa toimineen kampaamon, MKO:n Kahvipaahtimon tai talvisodan jälkeisen korttiannosruokalan.
Tänä päivänä Maamiesten kauppatalon katolla liehuu Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiön lippu. Vuonna 1993 Verdandi (nyk. Veritas) osti kiinteistön itselleen ja tiloissa on tehty runsaasti korjaus- ja muutostöitä vuosien varrella. Suurimpana muutostyönä elokuvateatterin ja Roberts Coffeen tilat uudistettiin täysin 2000-luvun vaihteessa. Nykyään Maamiesten kauppatalo on aktiivinen, suosittu kauppapaikka ja tärkeällä paikalla Turun keskustassa. Katutaso tilat ovat liiketilakäytössä, yläkerrosten asunnot on pääosin muutettu toimitiloiksi, ja vain muutama huoneisto on edelleen asuinkäytössä. Myös saunatilat ovat yhä entisellä paikallaan. Talon julkisivu on säilynyt lähes ennallaan vuodesta 1928 asti.
Käytämme
evästeitä.